Vaihtovuosi Grenoblessa: Une journée tranquille

Heräsin tänään aamulla yhdeksän aikoihin kirkkaaseen auringonpaisteeseen ja alakerrasta kuuluvaan kolinaan. Hostäiti oli kampaajan käsiteltävissä: uutta väriä ja leikkausta kevään kunniaksi! Ilma on ollu aivan mahtava tänään ja oonkin vähän harrastanu auringonpalvomista tossa iltapäivällä lähes 20 asteen lämmössä. Energiavarastot on ollu vaan aika tyhjät eilisen matsin takia. Oltiin siis Lyonissa pelaamassa toisiks viimistä sarjapeliä ja voittohan sieltä tuli, 3-1. Kotiinpäin lähdettiin puoliltaöin, joukkuekaverit halus väkisin käydä mäkkärin kautta ja nukkumaan pääsin puol kolmelta. Kyllä, puol kolmelta. Onneks tänään opettaja ilmotti olevansa pois ja oon siis saanut ihan rauhassa kerätä voimia takaisin leipomalla korvapuusteja (lauantaiksi myytäväksi, rotary-tapaamiseen, lisää infoa myöhemmin!), nauttimalla ihanasta, jopa kesäisestä säästä ulkona ja selaamalla nettikauppoja (uutta mekkoa pikkusiskon rippijuhliin).

Huom! Marimekon liina :)

45 kaunista pikkupullaa, tadaa!

...joista vähän meni pakastimeen, muutama naapureille ja muutama kotiväelle iltapäiväteen kanssa

Ihanaa kun vihdoin saa kaivaa flipflopit talvivarastosta!

Oon myös ihan tykästynyt www.heiaheia.com -nettisivustoon. Treenipäiväkirja kivoilla väreillä kuvilla jne, suosittelen kokeilemaan. Itse pääsin just silver-tasolle, jesjes!

Tosi hassua ajatella, että jäljellä on enää selkeesti alle kolme kuukautta. Suunnilleen neljäsosa. Alussa aika tuntui kuluvan oikeesti aika hitaasti, mutta nyt kun miettii, ni justhan mä tänne Ranskaan tulin, eikö näin ole? Sekavat ajatukset siitä, miltä musta oikeen tuntuu. Haikeelta tietty ku tietää, ettei tuu koskaan luultavasti enää asumaan Ranskassa. Tietty tänne pääsee helposti viikonlopuksi tai viikoksi mut ei pysyvästi. Tuntuu pahalta jättää kaikki ystävät tänne. Vuoden aikana syntyneistä ystävyyssuhteista on ehtiny tulla tosi vahvat! Toisaalta tuntuu hienolta päästä taas kotiin näkemään kaikki rakkaat ihmiset ja tutut ympäristöt, tottakai. Kai se on vaan parempi olla ajattelematta sen pidemmälle ja mennä päivä kerrallaan ja ottaa kaikki irti tästä hetkestä.

Kahden viikon päästä sitä ollaankin sitten jo toisella EuroTourilla. Kaksi viikkoa taas bussissa kierrellen Eurooppaa, tällä kertaa vähän pidemmän kaavan mukaan. Luvassa siis Saksaa, Tsekkiä, Itävaltaa, Italiaa ja Sveitsiä. Tän reissun jälkeen koulua on kuusi viikkoa, minkä jälkeen alkaa kesäloma. Täällä Grenoblessa ehdin lomailla n. pari viikkoa, minkä jälkeen Suomi kutsuu. Tai ei ihan heti: Paluumatkalla on tiedossa vaikka mitä ihanaa ja mahtavaa, mutta niistäkin sitten tarkemmin myöhemmin ;) (tässä vähän vinkkiä kuitenkin)